sunnuntai 17. huhtikuuta 2016
Puutarhan mikroilmasto. Trädgårdens mikroklimat.
Kaikessa kurjuudessa voi aina olla ripaus jotain hyvääkin. Sateinen sunnuntaikaan ei itsessään ole lainkaan paha mutta kun meidän laskettelumökkireissu peruuntui kurjan taudin vuoksi ei kenellekään ole lippu kovin korkealla. Kun pikkupotilaat nyt pötköttelevät ristiin rastiin lattialla patjoilla ja kotona kuuluu vain pyykkikoneen tasainen hurina olen ehtinyt lukea jo paksun pinon vanhoja puutarhalehtiä. Muuta en rikkoinaisten öiden vuoksi edes jaksaisi tehdäkkään...
Kannattee säilyttää vanhat lehdet- hyvät ja asiantuntevat kirjoitukset eivät muutu vuosien kuluessa, ja eri vaiheissa kiinostaa eri jutut. Aiemmin olen pomppinut kaikkien mato-kompostijuttujen ohi, nyt olen hämmästynyt miten mielenkiintoisia ja tarpeellisia jutut olivat.
Allt om Trädgård lehden Peter Englander kirjoittaa jälleen mielenkiintoisia juttuja "zonknäckeri", eli miten me pohjois(Ruotsissa)essa asuvat puutarhurit olemme innokkaita löytämään keinoja vyöhykkeiden kaatamiselle.
Sen lisäksi että asumme jollain tietyllä vyöhykkeellä (meillä vyöhyke V) jokaisella puutarhalla voi itsessään olla useampaa vyöhykettä. Puutarhan lämpimämmän vyöhykeen/alueet löytdät juuri nyt - käy kuvaamassa missä pihassasi ensimmäisenä sulaa lumet?
Aika hauskaa eikä vain. Tätä varten ei tarvitse palkata konsulttia käymään pihassa kertomassa missä on parhaat kasvupaikat.
Meillä lumi suli nopeiten talon eteläseinustalta ja länsireunalta sekä tietysti rinteistä. Kasvimaa ja nurmikko-alue sulivat seuraavaksi samoin kuin yläpiha vaikka se sijaitseekin pohjoisen suuntaan. Metsänreuna on edelleen lumen peitossa. Se on myös varjoisa joten se lienee kylmepi ja "korkeampi" vyöhyke kuin V, sillä onhan meillä melkein joka paikassa muualla lumet jo sulaneet.
Kokeneilta paikallisiltä puutarha-ihmisiltä opin että tämä meidän asutusalue joka sijaitsee merenrannasta ja Oulujoesta kauempana on "huonompaa" vyöhykettä kuin esim Oulun keskusta jonka läpi menee joki.
Vesi on aina vyöhykettä nostattava tekijä. Samoin kivet (niitä, isoja ja pienempiä meillä on sijoiteltuna puutarhaan) ja kivetykset. Sora nostaa vyöhykettä 2 kerrointa ylöspäin (??) sillä se kerää lämpöä.
Näistä havainnoista päätelleen tiedän mihin voin istuttaa mahdollisia "arkoja" pensaita ja kasveja (no magnoliahan se olisi kiva saada...) kunhan ensin saan peruskasvit hyvään kasvuun niin että niistä olisi suojaa ja lämpöä aremmille.
Ruotsissa vyöhykkeiden kaataminen vaikuttaa olevan ihan villitys - mutta ovatko Suomalaiset liian realisteja sellaiseen höpötykseen? Vai eikö silmiini ole vaan osunut yhtäkään juttua puutarhalehdissä?
Puutarhan paras ja lämpimin paikka. Tähän kohtaan kevätpuutarha... tulppaaneja, esikkoja, mitäs muuta?
Tästä suli myös lumet ekana. Kuva on tosin syksyltä. Nyt kaikki pienet havut ovat piilossa peiton alla.
Potagerin keskellä on pyöreä kohopenkki - ja sieltä nousee jo jotain. Uskoisin että ne ovat puutarha ystävältä saadut esikot (?). Kohopenkit myös selvästi muuttavat juuri siltä kohdin mikroilmastoa paremmaksi.
Barnen är sjuka och jag varit inomhus hela helgen (istället för att åka till fjällen som vi hade planerat). Har varit för trött för att göra nånting annat än att läsa en jätte bunt med gamla trädgårds tidningar. Allt om Trädgård är min favorit. Otroligt hur mycket nöjande, intressant läsning man hittar trots att man tror att man har läst tidningarna jätte noga innan!
Det verkar som svenskar är mycket med intresserade om zon knäckeri - så härligt att läsa Peter Englanders articklar (Allt om Trädgård nro 2-3/2016).
Han skriver att en trädggård oftas har 3 olika zoner inom sig. Man behöver inte skaffa nån dyr konsult för att få reda på vilka och var de är. Det räcker att på våren promenera runt o (fota/Skriva ner) titta var snön smälter först. Hos oss är den varmaste platsen och bästa zonen IV-V nära husets södra vägg. Dessutom är söder sluttningarna som består av natursten och grus även ännu varmare. Tyvärr så smälter snön senare på vår potager och gräsmattan (öppen yta) och vi har fortvarannde snö längs skogskanten vilket skulle tyda på en zon högre än V.
Nu vet jag var jag ska anlägga "Vårträdgården" och eventuellt planera en magnolia...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta.En muista lukeneeni tästä vyöhykkeiden kaatamisesta ikinä, vaikka olen sentään parikymmentä vuotta lukenut suomalaisia puutarhalehtiä. Nyt meillä on jo koko piha käytännössä sulana, mutta pitääpä muistaa tarkkailla lumen sulamista ensi vuonna toisen laisin silmin. Magnoliasta itsekin haaveilen, nyt suunnittelemaan vyöhykkeenkaatamistoimia.
VastaaPoistaOlisiko niin että naapurimaassa on harrastettu puutarhaa jo niin pitkään että haasteet ja vyöhykkeiden kumoamisesta on tullut yleistä. Lisäksi Peter E on siinä innokkaana puuhamiehenä, mm kirjoittanut aiheesta kirjoja... ehkä meiltä puuttuu vastaava puutarha harrastaja/toimittaja...
PoistaOnnea mangoliapuu-haaveisiin!
Juu, ihan pihaesikolta näyttää nuo lehdet, jee ihanaa!
VastaaPoistaHyvä juttu vyöhykeasioista. Toisaalta lumen sulamiseen vaikuttaa myös tuuli, joka toisaalta hankaloittaa arkojen kasvien talvehtimista. Joten sekin täytyy ottaa huomioon. Ihana juttu tuo, että soraa laittamalla saa lämmitettyä pihaa jopa parilla vyöhykepykälällä, kyllähän se uskomattomalta kuulostaa! Toisaalta kaupungeissa on usein lämpimämpi vyöhyke juuri kivipintojen aiheuttaman lämmönheijastuksen ja -säteilyn takia. Kiinnostavaa!
Kiitos varmistuksesta Saila! en tosin muista enää noiden esikkojen kukanväriä, jännityksellä odotan :)
PoistaHyvä huomio tuo tuuli. Ehkä tarkkailen myös lisäksi missä silmut ekana aukeaa...?
Kivellä taitaa olla hyvä lämmönvaraus kyky. Toisaalta muistan lukeneeni että varjossa kivet myös "viilentää" joten voi mennä ehkä toiseen suuntaan?
Mielenkiintoinen tietopaketti. Olen oman pihani ilmasto-olosuhteita miettinyt paljonkin, sillä meillä on aina enemmän lunta kuin monilla lähipihoilla ja meiltä myöskin lumet sulavat viimeisenä. Vaikea siirtää taloa parempaan paikkaan, mutta kasvivalintoja voi tietenkin harkita. Ja ehkä lisätä kiviä sinne tänne....
VastaaPoistaHuomasin että meidän aurinkoisen eteläpihan nurmikko hitaasti sulaa (vs naapurissa jossa on vielä piha hiekkamaata).. onkohan merkitystä kuinka paksu on multakerros?? Ja sora alueelta lumi suli ekana...
PoistaTuo on tosi tärkeää tietoa sinulle, kun pohdit istutusasioita. Samalla pihalla voi olla useampiakin kasvillisuusvyöhykkeitä.
VastaaPoistaNäin opin. Siksi pitääkin tarkkailla huolella missä on parhaat paikat ;)
PoistaOstin alesta viime syksynä parilla eurolla magnolian, joka ohjeen mukaan olisi pitänyt talvettaa ruukussa. Istutin sen kuitenkin syyskiireissä ison kiven viereen ulos ja se on selvinnyt talvesta siinä täysin ilman vaurioita. Ehkä se siis oli tuon kiven ansiota. Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta!
VastaaPoistaHuippu homma! Kivi siis suojasi ja lämmitti :) Minä en ole enää kovin hanakka täällä pohjoisessa syys alennusmyynteihin. Melko iso osa ei ole lähtenyt keväällä kasvuun. Ehkä myös vaikuttaa onko ostettu rautakaupan alesta vai oikealta puutarhalta...
PoistaMinä olen vuosia puhunut vyöhykkeen venytyksestä :D Oleellisia pointteja on siinä kasvin luontaiset valo/kosteus/happamuusvaatimukset. Suojapuusto on myös tarpeen. Ja Magnolia on viihtynyt useamman vuotta, nyt en uskalla arvata vielä onko elossa. Magnolian juuret ovat sen arin kohta. Kannattaa satsata mahdollisimman kestäviin alkuperiin, omani on M. kobus Mustilan kantaa eli 'Vanha Rouva'. Myös M. sieboldii löytyy, mutta se ei varsinaisesti viihdy vaan kituu hengissä vain. Magnolia tarvitsee paikan, jossa maa pysyy kosteana mutta ei ole liian märkä. Omani on jokirannassa.
VastaaPoistaKiitos Tita, minäpä laitan Mustilan "Vanhan Rouvan" mieleen... Olisi kiva jos se lisäksi olisi sellainen että kukkisi muutamalla kukalla edes. Mitähän muita kestäviä lajeja on?
PoistaEntä laitatko jotain talvisuojausta?
'Vanha Rouva'sta kannattaa aloittaa. Muut on selvästi arempia, seuraava voisi olla M. sieboldii. Muut olen saanut tapettua talveen liian helposti.
PoistaTalvisuojauksena kerään paksun kerroksen sammalta juuristoalueelle, tuikkaan syksyllä sulan maan aikana kepit ympärille ja talveksi olen kietonut pakkaspeiton siihen tukien varaan. Se suojaa myös kevään ahavalta. Käy kurkkaamassa http://kanadanruusut.blogspot.fi/2016_03_01_archive.html siellä on kuvan 'Vanha Rouva' talvisuojauksessaan.
Mielenkiintoista. Luonnostaankin sitä tarkkailee oman pihansa kasvuvyöhykkeitä. Kivet ovat erinomaisia lämpöpattereita. Oman pihani kasvuolosuhteet muuttuivat hurjasti kun lähistöltä kaadettiin sankka kuusimetsä. Tuulet pääsevät puhaltamaan ja mikroilmasto muuttui radikaalisti. Myös valaistus on nyt toisenlainen, varjon kasvit kylpevät nyt auringossa, mutta ovat sopeutuneet.
VastaaPoistaJuurikin tuossa saimaisessa Englanderin artikkelissa oli mainintaa että kasvit ovat superhyviä sopeutujia - samassa kukkapenkissä voi olla alkuperältään Himalajan, Kanariansaarten,Pohjois-Eurooppalaisia ja Mexikon kasveja?!! :)
PoistaPienilmasto on parasta mitä voi olla. Meidänkin potagerin ympärille tuleva orapihlaja-aita osaltaan edesauttaa pienilmaston syntymistä =) Yllättävästi voi itsekin vaikuttaa puutarhan olosuhteisiin =) Tsemppiä sairasurakan keskelle
VastaaPoistaKiitos Jori, onneksi sairastelut on nyt takanapäin. Hyvä huomautus että, itsekin voi pienilmastoa parantaa... Minäkin olen laittanut oman pikku-potagerini ympäristöön pensaita, mutta en täyttä pensasaitaa. Toivottavasti niillä yksittäisilläkin pensailla olisi samansuuntaisita vaikutusta?!
VastaaPoistaMinä olen jo kauan miettinyt että meidän pihassa on montaa eri vyöhykettä, koska erilaiset kasvit viihtyvät meidän pihassa vaikka ei pitäisi,
VastaaPoistaTuuppas käymään Aurinkokujalla ja osallistu arvontaan.
Hyvää torstai päivää sulle.