Mitä Puutarha harrastus olisi ilman pieniä ja suuria eksperimenttejä?
Alla olevista linkeistö voi lukea miten olen ottanut kesäpistokkaita ja miten innostuin ruusupistokkaiden ottamisesta kun käytiin porukalla tutustumassa Oulujoen Taimistoon.
Koko kesän olen taimivauvojani hoidellut, enimmäkseen ovat olleet kosteassa ja lämpimässä kasvihuoneessa jossa haihtuminen on ollut vähäistä ja kaikki energia on mennyt pistokkaiden juurien kasvatukseen. Vihreänä ja vehreänä ovat pistokkaat elelleet. Tosin, kuten arvata saattaa ei ruusupistokkaiden onnistumis prosentti ole kovin kummoinen.
Mutta kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, kyllä muutama ruusu-pistokaskin on lähtenyt kasvuun.
En ole vaan uskaltanut kurkistaa millaisella mallilla on sen juuristo?
Kuten arvata saattaa, viinimarjojen pistokkaat, aroniat, syreeni, kuusama ja hortensiat ovat olleet ruusuja helpommat ja ovat edelleen hyvänoloisia. Mutta pensasmustikan pistokkaat eivät onnistuneet.
Kuvittelen että nyt näiden pistokkaiden pitäisi muuttaa geenisäätelyään sellaiseksi että ne varustautuisivat heiveröisine juurineen talveen. Siksipä kannoin ne pois lempeästä kasvihuoneesta, viimaan ja tuuleen... Katsotaan miten käy?
Pohdin tässä miten talvehtisin nämä pensaan alut? Kaivaisinko ruukkuineen kukkapenkkiin ja toivon ettei vesi jäisi lillumaan astiaan ja jää polta pistokkaita. Vai joko istuttaisin ne jo pihalle? Ja onko silloin vaarana että onnistun repimään hentoja juuria...?
Kohta alkaa olemaan aika ottaa syyspistokkaita. Sitä en olekkaan vielä kokeillut mutta talvipistokkaita kyllä ja ne onnistivat ja elelevät yhä.
Sommarsticklingarna har fått njuta av växthuset värme och fukt. På så sätt har all energi gått på att utveckla rötter. Nu så tog jag mina sticklingar ut från växthuret för att det ska vänja sig inför kommande vintern. Få se om det var helt galet gjort?
Hittills har några rosor lyckats, med överlevnads procenten är inte så där stor. Istället har Aronian, vinbärs sticklingarna, syrenen och hortensiorna lyckats. Hoppas att de klarar sig över vintern med sina veka rötter...
Nu blir det snart dags för att ta höst stickligar. Det har jag inte prövat ännu...
Fårn länkarna ovan hittar du gamla bloggpost om sticklingarna.
Kramar mina trädgårdsvänner,
Lämpimät syyshalaukset Puutarha Ystävilleni,
Karolina
