Maailman Paras ja Rakkain mies. Min älskade äkta man.

Tämä on ihan totta. Eilen, meidän tontilta otettu kuva. Minulla on niin Maailman Paras Mies. Vaikka oli kuinka järjenvastaista aloittaa tässä vaiheessa raksaa puutarhan tekeminen (taloon on juuri saatu seinät, katto, ikkunat, lattiat valettu), sain lopulta mieheni ymmärtämään kuinka tärkeää minulle oli päästä aloittamaan puutarhan teko. Käytiinhän toki asiasta muutama keskustelu. Viisasta olisi ollut toki odottaa ensi syksyyn kunnes talo olisi rapattu sekä kivetykset ja muut tehty.
En edes tiennyt kuinka tärkeä puutarha, puutarhan harrastaminen minulle on, ennenkuin jouduin punnitsemaan ajatusta vielä yhdestä kesästä ilman kunnon puutarhaa?
Joku ehkä ymmärtää, moni ehkä ei.
Onneksi sain miehen ymmärtämään. Päädyimme kompromissiin. Alapiha laitetaan valmiiksi ja etupiha ja talon seinustat tehdään vasta kun  talo on rapattu. Tämä sopii minullekin. Keittiöpuutarhan ja puiden istuttamisessa on jo ihan reippaasti tehtävää. Talon läheisyyteen muurataan (?) istustusaltaita ja muutenkin tehään tarkempaa suunnitelmaa joten niitä voidaan sitten näprätä sitten ensi syksystä eteenpäin. Puutarha ei missään nimessä tule valmiiksi vielä reiluun vuoteen, eikä sittenkään, mutta ihaninta on päästä aloittamaan.
Olen niin onnellinen.

PS. Meillä oli aivan erityisen taitava kaivinkoneen käyttäjä. Valmista tuli nopeaa ja kirurgisella tarkkkuudella. Aivan ällistyttävää työtä! Meillä on jo rinnetalon puitteissa käynyt monta kaivonkonetta tontilla mutta tässä oli kaveri ylitse muiden. Jos joku Oulun seuduilla tarvii pihatöihin hyvää miestä niin kysykääpä niin laitan yhteystiedot tulemaan!!!

Sant. Nu har vi jord och grävmaskin på tomten. Jag är så lycklig. Efter flera diskussioner med mannen förståd han hur viktigt det var för mig att få börja med trädgården. En kompromiss blev det, trädgården anlägges till nedre delen av tomten och runt huset och framsidan gör vi först efter att husfasaden har målats/putsats. Det passar mig så himla bra. Jag får i lugn och ro plantera och få igång en del av tomten innan det blir stenläggning och mura upphöjda bänkar till området runt huset. Ville berätta det här för er genast. Snart blir det lunch och sedan ska jag o barnn iväg till tomten och plantera träd. Vilken lycka!!!

Mitä kuuluu pistokkaille? Sticklingarna

Japaninmarjakuusi aitaa tässä kasvatellaan. Pistokkaiden ottamisesta kerroin täällä. Lupasin kertoa miten pistokkaiden kanssa onnistun. Kiitos vinkkienne laitoin pistokkaat mini-kasvihuoneeseen ja olen melkeen päivittäin niitä sumutellut. Ihmeekseni osa pistokkaista jo työntää uutta vartta joten mukavasti näyttää menevän. Koska nämä pistokkaat ovat terassilaatikoissa, altakasteltavia, on kosteus säilynyt kokoajan tasaisena. Sen sijaan saan kohta pähkäillä, mitä teen kun tulee talvi? Poraisinko pohjiin reiät ja laitan valeistutukseen hiekkamaahan?

Kovin on vielä matkaa ennenkuin näistä saadaan pensasaita. Sitä odotellessa olen ottanut myös muita pistokkaita:

Valkokirjokanukasta.

Tuivion pehmeistä, puutumattomista osista.

Marja-aroniasta...
Pistokkaita olen ottanut pehmeistä tämän kesän varsista ja leikannut osasta suuret lehdet puoliksi jotta haihtuminen olisi vähäisempää. Kun nyt tuli viileät ilmat pysähtyy juurien kehitys joten keväällä sitten nähdään ketkä näistä pienistä taimista pukkaa uutta lehteä. Oulujoen taimiston ruusu-pistokkaiden ohjeiden mukaan ajattelin antaa olla kasvihuoneessa siihen saakka että tulee pakkaset. Sitten jätän jäätymään ruukut maahan.

Yritystä on myös ystävältä saaduista syreeneistä, eri hortensia lajeista, Ruusumantelista.. ja uups! en taida enää edes tunnistaa, mistä kaikesta olen napsinut pistokkaita. Tein pistokkaista ruukkuihin "coctaileja", jos joku laji ei onnistukkaan niin sittenpähän tulee ruukussa tilaa muille pistokkaille.

Viime kesänä vanhassa pihasamme napsin pistokkaita mm. viinimarjapensaasta ja hain pienen purkkillisen onnistuita pistokkaita kesähelteiden jälkeen velipojan pihalta ja ruukutin suurempiin ruukkuihin. Osan jätin sinne vielä odottamaan ensi kesää sillä tulevan talvi on vielä pieni arvoitus, missä kaikki ruukut talvehtii jos en ole niitä saanut istutettua.

Viinimarjapistokkaat ovat lienee kaikista "varmimmat" onnistumaan. Tässä ne ovat vielä vähän "aneemiset", vaalean keltaiset, mutta saivat vähän väriä kun pääsivät kunnon puutarhamultaan.

Villapajut ovat myös sitkeitä. Nämä ovat tämän kesän pistokkaita. Ensin lehdet kuivuivat ja tippuivat pois, sitten "tikkuihin" kasvoi uudet lehdet....

Tällaisin terveisin alkaa tämä viikko! Mukavaa viikkoa, toivotaan että säät vielä palaavat lämpimiksi. Ei kovin houkuttele olla pihalla lähes pakkassäällä. Pakko se on nyt uskoa, on tullut syksy!