Joulukalenterin luukku 14. Julkalender lucka 14.

Madame Collier tuoksuherne ja sekä muut esikasvatettavat puutarhan kaunottaret, hyvinkin ajankohtainen aihe juuri näinä päivnä..... 

Postilaatikkoon tupsahti nimittäin kaikkien joulukorttien sekaan Inspecta Fröhandelin siemenluettelo valtavan kauniine kuviin. Pian on se aika... tutkia siemenluetteloja ja tilata siemenia.

Cupani, yksi vanhimmista lajeista onnistuu aina.

Cupani & Mrs. Collier, så akutuella idag. Fick Inspecta fröhandels härliga bok om frö nyheter bland alla julkort i postlådan. Kunde inte låta bli att öppna och bläddra i den. Luktärt har jag förodlat varje vår. De är så härliga och blir vackra buketter inomhus. Och doftar så gott!

Joulukalenterin luukku 12. Julkalender lucka 12.

Rhodopensaat ovat ihastuttavia. Tahtoisin metsäpuutarhan jonka siimeksessä kasvaa kauniita Alppiruusuja. V-vyöhykkeellä ei lienee vielä aivan valtavaa kokemusta näiden kasvattamisesta (olenko väärässä? Oulun Puutarha Yhdistykseltä ei ainakaan osattu neuvoa keneltä saada hyvä kasvatus-ohjeita) mutta hyviä vinkkejä otetaan vastaan kautta maan.

Istutin makuuhuoneen ikkunan alle pienen metsäpuutarhan, varjoisan pihan puutarhan joka on läpi vuoden vihreä. Ihana on herätä aamulla ja katsahtaa ikkunasta ja nähdä aina vihreät alppiruusut.

Rhododendron är mina favoriter. Det finns ännu inte så mycket information om hur man skall odla dessa här i zon V. Vissa arter trivs bättre, andra är inte lika tåliga. Om du har bra odlar tips, dela gärna med dina erfarenheter...

Den här Rhododendron har jag planterat på baksidan av huset, utanför sovrums fönstret. Så härligt det är att vakna och titta ut och se de alltid gröna rhodon utanför.

 Tässä Marketan Puiston Rhodopuutarhaa... Rhodoträdgård från Margretebergsparken.

Kasvatusohjeita löytää Dendrologiaseuran sivuilta!

Rhododendronit ovat joko ainavihantia tai kesävihantia. Useimmiten pienilehtiset ja lehtensä varistavat lajit ovat helppohoitoisempia ja viihtyvät aurinkoisemmassa paikassa kuin ainavihannat suurilehtiset lajit. Usein näkee huonovointisia rhodoja istutettuna tavalliseen puutarhamaahan, jossa ne kyllä elävät, mutta eivät kukoista, niin kuin pitäisi. Ne eivät tarvitse mitään ihmelannoitteita vaan yksinkertaisesti siirron sopivampaan maahan. Erittäin hieno juuristo ei kertakaikkiaan jaksa kasvaa tavalliseen puutarhamaahan, joten maa täytyy tehdä niille sopivaksi. Rhodojen kiinteä juuripaakku tekee kasvien siirron lähes tulkoon yhtä helpoksi kuin puutarhahuonekalujen uudelleenjärjestelyn. Kasveja voi siirtää siitä lähtien, kun routa on hävinnyt maasta, ja istutuspuuhia voi jatkaa aina syyskuulle saakka, lehtensä varistavia voi istuttaa koko syksyn (rauhoita kukinta-aika).

Etelä-Suomen ilmasto sopii kohtuullisen hyvin rhodojen viljelyyn (sademäärät saisivat olla suurempia kevätkesällä...) ja useat kymmenet lajit ja hybridit menestyvät ykkös- ja kakkosvyöhykkeellä, jotkut jopa kolmos- ja nelosvyöhykkeilläkin. Jos mittapuuksi otetaan 40-luvun ja 80-luvun puolivälin ankarat talvet, ei yksikään rhodolaji tai hybridi ole 100 %:sen kestävä, mutta yllättävän laaja lajivalikoima selviää hienosti normaalitalvistamme. Varmasti tässä maassa on useampi rhodo tapettu vääränlaisilla viljelymenetelmillä kuin huonon talvenkestävyyden vuoksi!

Jotta viljely onnistuu on muutamia perusasioita muistettava:

• MAAN ON OLTAVA ILMAVAA JA HAPANTA, pH alle 5,0.
• TUULENSUOJAINEN PAIKKA
• EI SEISOVAA VETTä JUURISTOSSA

Tuuleltasuojainen kasvupaikka:
Tämä siitä syystä, että haihdunta lehdistön kautta vähenisi tuulisella säällä. Rhodoilla on suojamekanismi haihdunnan vähentämiseksi: ne roikuttavat ja rullaavat lehtensä tuulisella ja kylmällä säällä estääkseen lehtien kuivumisen. Alkukevät on rhodoille ongelmallista aikaa auringon alkaessa lämmittää maan ollessa vielä jäässä. Haihdunta lehtien kautta lisääntyy, mutta kasvi ei saa jäätyneestä maasta korvausta. Sen seurauksena kasvi saattaa kuivua, ja usein kuvitellaan, että se on kuollut kylmyyteen, vaikka tästä ei ole ollenkaan kysymys. Siksi varsinkin isolehtiset ainavihannat rhodot on istutettava puolivarjoiseen, tuulensuojaiseen paikkaan. Pienilehtisillä ja lehtensä varistavilla lajeilla tämä ilmiö ei ole niin yleinen kuin em. lajeilla ja ne voi istuttaa avoimemmalle paikalle. Rhododendron kasvaa parhaiten, kun maan lämpötila on n. 15 °C.
Yleisesti oletetaan rhodojen vaativan ehdottomasti varjoisan istutuspaikan esim. talon pohjoispuolella. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan osoittaa vain määrättyjen hybridien hyvää sopeutumiskykyä tulla toimeen täysin varjoisassa paikassa. Kukinta on runsaampaa ja tuleentuminen syksyllä varmempaa, kun rhodot istutetaan paikkaan, jossa ne saavat kesällä nauttia välillä täydestäkin auringosta puiden siimeksessä.
Karolinan kokemus: Olen saanut ohjeeksi suojata alppiruusut kevättalvella (siitä lähtien kun aurinko lämmittää pihalla ollessa kasvoja) juuttikankaalla. Hengissä ovat säilyneet, kukinnan kanssa sitten vähän niin ja näin. V-vyöhykkeen puutarhurit suosittelevat Rhodoja aurinkoiseen paikkaan.

Istutusohjeet: 

Tärkeintä istutuksessa on, että juuristo saa alusta lähtien kunnon kontaktin ympäröivään maaperään. Raavi tai huuhtelee irtonainen maa juuriston ympäriltä niin, että uloimmat juuret paljastuvat. Ruukkuviljellyillä kasveilla juuret ovat tilanpuutteessa ehkä alkaneet kiertää kehää, eivätkä ymmärrä lähteä kasvamaan ympäröivään maahan. Siksi juuria voi olla syytä hieman auttaa pöyhimällä pintakerrosta. Liian syvään istuttaminen on syynä moneen epäonnistumiseen (eikä pelkästään rhodoilla). Laita taimi ruukkuineen joksikin aikaa vesiämpäriin. Kun juuristo on kunnolla kastunut, istuta se kuoppaansa niin, että n. 1 cm juuripaakusta jää näkyviin maan pinnan yläpuolelle. Tämän jälkeen voit täyttää montun ja tiivistää maan kevyesti käsin. ÄLÄ POLJE. Polkemalla hajotat todennäköisesti juuripaakun: tämä sääntö pätee kaikkiin ruukkuviljeltyihin kasveihin. Kastele, ja peitä sen jälkeen juuripaakun näkyvä osa kuorikkeella, neulasilla tai metsämaalla. Jatkossa kastele kerran viikossa 10-15 l/kasvi, ellei sada.

Suurikasvuiset rhodot vaativat 45-50 cm syvän ja 100 cm halkaisijaltaan olevan istutusalueen, pienikasvuiset pienemmän. Pintajuuristen puiden läheisyyteen istutettaessa (esim. kuusi) on istutusalue suojattava juuristokilpailulta juurimatolla tms. Jos käytät muovia muista huolehtia salaojituksesta. Istutus seinustalle, johon lumet tippuvat katolta, ei tietystikään ole mahdollista. Istutusväli riippuu täysin lajista, yleisesti voisi sanoa, että suurikasvuisille istutusväli on 150-200 cm ja pienille 60-100 cm. Taimet voi myös aluksi istuttaa lähekkäin, jotta istutus näyttäisi hyvältä. Myöhemmin voi olla tarpeellista harventaa istutusta. Se ei ole rhodoilla ongelmallista, jopa vanhoja pensaita on helppo siirtää kompaktin juuristonsa ansiosta. 

 Hoito:

Englanninkielinen ilmaisu Mulching (kattaminen - kate) tarkoittaa maan peittämistä kasvien alta kerroksella lehtiä, kaarnaa, neulasia, saniaisenlehtiä jne. Nämä voidaan sekoittaa turpeeseen, mutta pelkkää turvetta ei voi suositella. Peittämisellä on monta tehtävää: se auttaa rikkaruohojen torjunnassa, pitää maan lämpötilan ja kosteuden tasaisena, lannoittaa ja estää roudan pääsyn kovin syvälle. Rhodot eivät juuri kaipaa lannoitusta katteen lisäksi.

Poista kuihtuneet kukat kukinnan jälkeen. Näin joudutat uusien versojen kehitystä ja parannat seuraavan vuoden kukintaa, kun kasvin voimia ei kulu siementen tekemiseen. Monesti kysytään, miksi rhodonlehdet kellastuvat ja putoavat syyskuussa. Ilmiö on täysin normaali, lehdet elävät muutaman vuoden ja vanhimmat lehdet putoavat aikanaan. Ilmiö on terveessä, tiheäkasvuisessa pensaassa melko näkymätön, mutta huonovointisessa, harvassa pensaassa se tulee korostetusti esiin. Jos taas rhodoja täytyy leikata huonon kasvutavan tai lumivaurioiden vuoksi, tulisi se tehdä keväällä ennen kasvuunlähtöä.

Yleensä syksyllä sataa riittävästi, mutta jos syksy on ollut kuiva, voi rhodoja kastella ennen maan routaantumista. Maan peittämisestä syksyllä on sekä etua että haittaa, se estää maan routaantumisen syvältä ja rodon vedensaanti talvella paranee, mutta toisaalta se estää maan sulamista keväällä. Jotta maa sulaisi nopeasti, olisi talvisuojaukset juuristolta poistettava mahdollisimman aikaisin, mieluiten jo maaliskuussa. Jätä kuitenkin vielä tässä vaiheessa lehdistön suojaukset paikalleen, jos niitä on rakenneltu (lautakehikot, havut, pakkaspeitteet ym). Rodot tarvitsevat varjostusta eniten kevättalvella, kun pitkän pimeän kauden jälkeen aurinko alkaa paahtaa ja vuorokautiset lämpötilavaihtelut ovat suuria. Tällöin kannattaa suojata lehdistöä tilapäisillä varjostimilla pahimman ajan yli, helmikuulta roudan sulamiseen. Varjostukseen sopivat erinomaisesti esim. kuusen oksat, ne eivät pistä silmään niin pahasti kuin epäesteettiset lautalaatikot. Juuriston talvisuojausmateriaalina parhaita ovat tammenlehdet ja männynneulaskarike. 

Lähde: Dendrologiaseuran Rhodokerho

 Nämä viimeiset, kauniin värikkäät rhodojen kukinnat löytyvät Kauppilan puutarhasta... Ihanuuksia joista voi vain haaveille. Kovinkaan monelle Alppiruusulle ei luvata talvensietokykyä I-II vyöhykettä kauemmas. 

Dessa vackra rhododenron funnes på Kauppilas Trädgård, tyvärr, de flesta är inte härdiga längre än zon I-II.

Joulukalenteri, luukku 11. Julkalender, lucka 11.

Eilisen mega-bloggauksen jälkeen pyrähdys kesään ja lempi Liljoihin.

Lollypop

Tässäpä kaunottaria kerrakseen. Vaikka eksoottisen värityksen vuoksi voisi kuvitella muuta, nämä eivät todellakaan ole mitään nirppanokkia. Hyvin kasvavat V-vyöhykkeellä. Prismasta tai vastaavasta ostettu sipulit ja esikasvatettu maitotölkeissä, kukkivat jo eka kesänä. Olen turhaan yrittänyt istuttaa liljoja muurattuun altaaseen, eivät ole liljat enää nousseet. Alla vähän opastusta niin ei aina tarvitsi tehdä kaikkea kantapään kautta =)

Tässäpä sitten Liljojen kasvatusohjeita (Kauppilan sivuilta)

Kaikki liljat viihtyvät syvämultaisessa, kuohkeassa, humuspitoisessa ja ravinteikkaassa maassa. Maan tulee olla kosteutta pidättävää, mutta ei märkää, sillä liljansipulit saattavat mädäntyä. Kasvualustaa parannetaan 30-40 cm syvyydeltä esim. kompostimullalla, hiekalla ja kalkilla. Sipulit istutetaan syvään n. 15-20 cm syvyyteen, 15-30 cm välein. Poikkeuksen tekee madonnanlilja (Lilium candidum), joka istutetaan lähelle maan pintaa, n. 8-10 cm syvyyteen.
Parhaiten liljat kukkivat aurinkoisella, valoisalla kasvupaikalla. Paahteisella kasvupaikalla kukinta on runsasta, mutta saattaa jäädä kovin lyhytaikaiseksi. Varjolilja (Lilium martagon) kukkii nimensä mukaisesti hyvin vielä varjoisallakin kasvupaikalla puiden siimeksessä.
Liljojen kukkaloistosta pääsee nauttimaan heinä-elokuussa riippuen kesän sääoloista ja lajikkeista. Liljat talvehtivat yleensä hyvin, kunnon lumipeite on paras talvisuoja liljoillekin. Sen puuttuessa suojaus esim. havuilla tai kuivalla lehtikerroksella varmistaa talvehtimisen. Keväällä liljat lähtevät aikaisin kasvuun. Mikäli keväiset yöhallat uhkaavat, suojaa versojen alut esim. hallaharsolla. Kasvun edistyessä korkeavartiset lajikkeet tuetaan, jotta ne eivät kaadu kovissa tuulissa.
Liljoja vaivaavat joskus kasvitaudit ja tuholaiset. Hyvä tapa on istuttaa liljat perennojen joukkoon. Tällöin mahdollisesti vaurioituneet lehdet kätkeytyvät muun vihreyden sekaan. Viime vuosina etenkin liljakukko-niminen tuholainen on vaivannut liljakasvustoja. Pieni oranssipunainen kovakuoriainen nakertaa hetkessä lehtiin reikiä ja tiputtautuu piiloon maahan jo pienestäkin maan tömähtelystä. Liljakukko kannattaa tuhota heti, ennenkuin se ehtii munimaan lehtien alapinnoille. Torjutaan sopivat esim. Sumi alpha -niminen torjunta-aine. Myös pyretriinipitoiset torjunta-aineet ovat osoittautuneet hyväksi.

Kauneutta myös maljakoihin

Liljat ovat myös upeita ja pitkäikäisiä leikkokukkia. Leikkaa kukkavarsi maljakkoon, kun oksan alin kukka on auennut, mutta muut vielä nupussa. Nuput aukeavat vähitellen maljakossa ja oksa kestää kauniina jopa pari-kolme viikkoa. Leikatessasi ota vartta mukaan mahdollisimman vähän, mutta kuitenkin niin pitkälti, että kukat näyttävät hyvältä maljakossa. Jos varsi katkaistaan aivan kasvin tyvestä, sipuli heikkenee, eikä ehkä enää jaksa kukkia seuraavana kesänä. Maljakkokukat kannattaa leikata aamulla, kun kasvissa on paras nestejännitys.

Mitä suosikkilajeja teillä on?

Joulukalenterin luukku 10. Julkalender Lucka 10.

Kesäisistä tunnelmista hetkeksi lumisateeseen ja lähestyvään jouluun. Onhan tämä sentään joulukalenteri. 14 yötä jouluun. Juuri nyt alkaa jopa hiukan pukata joulustressiä vaikka iso osa joulukorteista ja ulkomaan paketeista on lähtetty, silti on vielä lahjoja ostamatta ja kummilasten joululahjat toimittamatta. Tänne totisesti tarvittaisiin muutama tomera tonttu. 

Viikonloppuna kävin kuitenkin "hengähtämässä", omaa aikaa hakemassa ja ajelin Oulun Hietasaaressa sijaitsevaan tunnelmalliseen Aleniuksen Puutarhaan. Aleniuksen Puutarha

Tässäpä tunnelmakuvia ihanista jouluasetelmista, kiitoksia kun sain käydä kuvaamassa ja inspiroitumassa...

Från somriga bilder, tillbaks till verkligheten, snöregn och julen som kommer snart. Det börjar bli en aning stressigt med julförberedelser, några julklappar till borde köpas, barnen skulle vela baka pepparkakshus (man hinner väl under julhegen också om det blir för tight innan jul? ) och juklappar till fadderbarnen har jag ännu inte hunnit posta.

Men under helgen tog jag lite egen tid och körde till Alenius Trädgård i Uleåborg och lugnade ner mig i det vackra, inspirerande atmosfären. Här kommer lite bilder från trädgård butiken.

Ruukkuvalikoimat ovat herkulliset... Kun yleensä ei meinaa löytyä mieluisia ruukkuja niin täällä ongelmana on se että tekisi mieli ostaa mukaansa vaikka kuinka monta.

Kunde inte motstå dessa dessa vackra krukor...

Små änglar som dekoration... Enkeli koristeita...

Oulaisille ja lähikunnissa asuville etukäteistietona, ensi sunnuntaina 15.12.2013 Aleniuksen Puutarhalla vietetään Joulutapahtumaa, paikalla on poroja, sään salliessa lapsille poro-ajelua, makkaranpaistoa jne. Tapahtuma alkaa klo 11. Vielä en löytänyt virallista tietoa Aleniuksen sivuilta mutta eiköhän sitä mainosteta sitten lähempänä.

Jos joulu-asetelmien teko kiinostaa niin torstaina 19.12 klo 18-20 järjestetään Aleniuksen Puutarhalla kurssi johon voi ilmottautua täältä!

Oulun Puutarha yhdistyksen jäsenille on myös tulossa kutsu vastaanvanlaiseen jouluasetelmienteko-ilta.

Joulukalenteri, luukku 9 & arvonnan voittajat. Julkalender, lucka 9 och vinnarna i utlottningen.

Kuunliljat. Funkia.

Tämä on vain niin kaunis, lehtiä on sinivihreistä valkoraitaisiin. 

Olen istuttanut kuunliljaa kukkapenkkien reunoille, reunuskasviksi. Ne ovat kasvaneet sekä auringossa että puolivarjossa, mutta hyvä on välillä "opiskella" kasvien oikeita kasvuolosuhteita, jospa jatkossa onnistuu vielä paremmin.  

Ja salaisuus miksi minulla on niin valtavasti kuunliljoja on se että olen saanut niitä lasten mummolta, sekä ahkerasti jakanut juurakoita (kasvi ylös mullasta ja joko veitsellä tai lapiolla kahtia). Tästäpä syystä omani eivät ole vielä koskaan kasvaneet täyteen mittaansa... 

  

Kuunliljat – Hosta (funkia)

Upeasta lehdistöstään tunnetut kuunliljat voivat parhaiten puolivarjossa ja varjossa, missä niiden lehdistö pysyy terveimpänä. Myöhään keväällä maasta nousevat lehdet muodostavat pyöreitä mättäitä, joita ei tarvitse jakaa vuosikymmeniin. Syyspakkaset muuttavat lehdet läpikuultavan keltaisiksi tai oranssisävyisiksi. Vaikka kuunliljat suosivat hikevää maata, ne sietävät yllättävän hyvin kuivuutta paksujen juurtensa ansiosta. Vaaleanvioletit tai valkoiset kukat sijaitsevat kukkaversoissa, jotka nousevat yleensä lehdistön yläpuolelle. Sinilehtisten kuunliljojen vahapinta voi rikkoutua roskaavien puiden, kuten tammien ja salavien, sekä räystäältä tippuvien isojen
pisaroiden alla. Vihreälehtiset kuunliljat kasvavat parhaiten synkässä
varjossa. Valko- ja keltalehtiset muodot kaipaavat enemmän valoa kuin sini- ja
vihreälehtiset kuunliljat, mutta niitäkään ei pidä istuttaa auringon
paahteeseen.

Korkeus: 20–80 cm lajikkeesta riippuen.
Kasvutapa: Kaikki kuunliljat muodostavat  selvärajaisia lehtimättäitä. Leviäminen on hillittyä.
Lehdet: Kaikilla lajikkeilla  ehyet (ei liuskoja). Lehdet ovat keltaiset, valko- tai keltakirjavat, sinertävät tai vihreät.
Kukinta: Heinä–elokuu. Kukat ovat violetit tai valkoiset.
Kasvupaikka: puolivarjo–varjo; kasvualusta tuore, runsasravinteinen ja humuspitoinen.
Taimiväli: massaistutuksissa pienet kuunliljat 25–30 cm, keskikokoiset 35–40 cm, isot 45–50 cm. Jos kuunliljat istutetaan vaikkapa mattomaisten perennojen joukkoon yksittäiskasveiksi, sijoita taimet niin harvaan että täysikokoisina kuunliljat  erottuvat selvästi toisistaan.

Lähde: Suomalainen taimi

Karolinan kokemukset:  Kaunis, helppo kasvi lisätä jakamalla. Sopii ainakin kukkapenkkien reunuskasviksi, muualle täytekasviksi ja on myös kasvanut minulla ruukussa kesän ajan. Joitakin erikoisuuksia olen ostanut puutarhoilta ja jakanut ja ehkäpä sen vuoksi ne eivät ole lähteneet kovin muhevaan kasvuun. Eli kohtuu kaikessa (siinä jakamisessakin).

Ja Puutarhakirja arvonnan voittajat, Lämpimät Onnittelut voittajille:

Trädgårdsböckernas lyckliga vinnare är följande:

1. Palkinto, Puutarha kalenteri vuodelle 2014. Eija, kommetilla: Innolla mukaan arvontaan kolmella arvalla. Minulla on kirjastosta lainassa molemmat kirjat ja ne ovat tosi hyviä kumpainenkin. 

Mietinkin, että pitäisi ostaa ne itselle omaksi. 

2. Palkinto, Kausiherkut. Molleylle, kommentilla: Hei, mukana arvonnassa kolmella arvalla.
Oli kivaa löytää tämä blogisi.
Liityn lukijaksi ja laitan sivupalkkiin arvontanappisi.
Kalenteri näyttää ihan upealta!

3. Palkinto Oman pihan terveydeksi saa Lentoemo, kommentilla:  Mukana ehdottoman mielenkiintoisessa arvonnassa. Erityisesti tuo kausiherkkujen kirja kiinnostaa.
flight(at)luukku(piste)com

Arvonta suoritettiin random.org avustuksella. Yhteystyössä Oma Piha.

Ilmoittelen voittajille, tai jos ehditte ensin, laittakaa posti-osoitteenne: 

karolinanpuutarha (a) gmail.com

Niin ehtivät kirjat perille ennen joulua! 

Kiitos kaikille osallistujille, Mukavaa viikkoa!

Ha en trevlig vecka, tack till alla er som deltog!

Joulukalenterin luukku 8. Julkalender lucka 8.

Kaunista ja valoisaa 2. Adventtia!

Vackert och ljusfylld 2. Advent!

 

Parasta jouluvalmistelua on koristaa kotia joulukukin.... sitten ei tarvitakaan muuta kuin tähti ja kynttilät. Lapset tuovat omat koristuksensa ja joulu on valmis.

Det bästa juldekorationer görs med julblommor. Sen är det bara att lägga till adventstjärna och levande ljus. Barnen kommer med sina julpyssel och julen är färdig.