Puutarhan eheyttävä voima... Trädgårdens helande kraft.

Tammikuu/Januari....

Ulkona paukkui pakkanen ja olimme päässeet vauvojen kanssa kotiin sairaalasta juuri ennen joulua. Päivät ja yöt kulkivat 3 tunnin tehosyöttörytmissä ja pelkäsin että emme saa ikinä pikku rääpäleitä kasvamaan. Koti tuntui ihanalta, lämpimältä, oman tuoksuiselta sairaalan jälkeen. Oma sänky ja oma suihku, asioita joita arvostaa niin paljon kun pääsee sairaalasta kotiin. Kunnes sitten eräänä aamuyönä lähdettiin kiireellä lastensairaalaan toisen vauvan sairastuttua vakavasti ja sinne jäätiin melkein kahdeksi kuukaudeksi.

Tällä tarinalla ei olisi tietysti mitään tekemistä puutarhablogissa ellen olisi saanut sairaalaan kirjaa: Betonia ja veden välkettä (Malin Nilsson& Camilla Anderson)...

Helmikuu/February....

Pientä potilasta ja tämän seuralaisena olevaa kaksoisveljeä hoitaessa, sairaalan ikkunassa vilativat vain ohi ne muutamat valoisat tunnit, aivan kuin aina olisi pimeää. Haaveilin että pääsisimme kotiin nauttimaan vauva-arjesta ja pääsisin vauvoja kärryttelemään pihalle. Ihmisellä on ihmeellinen kyky siirtyä pienestä sairaalahuoneesta Onnelliseen, Kukkivaan, Vehreään Kesään... Innostuin ensin ajatuksesta taiteilla pihalle puutarha-juttuja betonista (tuo kirja on todella inspiroiva!!!). Sitten siirryin puutarhalehtiin.

Maaliskuu/Mars...

Puutarhalehtiin voi hullaantua niin että niitä pitää kantaa kirjastosta suurissa kasseissa. Kaikki vuosikerrat, kaiken kielisiä lehtiä. Etenkin jos ei ole koskaan ennen lukenut ainuttakaan. Ja ne ovat täynnä ihania pihoja, puutarhoja, kukkia ja pensaita joiden nimiä en ollut koskaan oppinut tai tiennyt olevankaan. Kirjaston lehtiarkiston pitäjää hymyilytti, mutta ehkä vaunuissa tuhisevat kaksi vauvaa riittivät selittämään osaksi syytä miksi puutarhalehdet vietiin käsistä keskellä kovimpia pakkasia. Selitin että kun on kaksi vauvaa, ei ehdi tehdä kotitöitä, voi vain istua sohvalla, syöttämässä ja sylittämässä vuoroin toista ja sitten toista vauvaa ja siinä samallahan on ihan sama selailla vähän puutarhalehti, vai mitä?

Huhtikuu/ April...

Siementen kylvö. Siinä on taikaa. Isommat lapset saivat laittaa omat kylvöksensä, sokeriherneitä (joita alettiin pikimmiten maistelemaan) ja laatikollinen metsämansikantaimia jotka itivät hyvin mutta eräänä aamuna oli pikkuveli käynyt lusikalla tms. sohaisemmassa viljelykset eikä niitä ikinä enää saatu ihan ennalleen. Muutama mansikantaimi pääsi pihalle asti kesällä.

Toukokuu/Maj...

Viljelyhulluus yltyi sellaiseksi että aloin pyydellä 30v syntymäpäivälahjaksi omaa pientä kasvihuonetta. No, tiedän nyt että olisi pitänyt pyytää heti ISOA, mutta olen ihan ikionnellinen tuosta pienestäkin! Ja syntymäpäivälahjaksi sain ystäviltä mm. Paratiisiomenapuun ja lahjakortin puutarhaan, puutarhakirjoja.... 

Kesäkuu/Juni...

Tarvitsin tietysti lisää perennapenkkejä, jos ei kädet ja hartiat olleet tarpeeksi kipeät kahden pullukan kantelusta (lähtiväthän ne vauvatkin sitten kasvamaan!!!) niin ainakin siitä että kaivoin ja kaivoin aina vain uusia kukkapenkkejä ja mies lopulta kielsi ettei saaa enää yhtään enempää nurmikkoa poistaa (no ensi kesänä se jatkuu)... Siemestä kasvatetut taimet pääsivät kukkapenkkiin ja olin ihan ihmeissäni kasvun ihmeestä, se oli onnistunut!!! 

Heinäkuu/Juli...

Lämmin ja aurinkoinen kesä. Voi ihanuutta. Kun sain omaa aikaa, vapaaillan, en suunnanutkaan kaupungille humputtelemaan vaan onnellisena kyykin kaiken kesää pihalla, kädet mullassa. Aina. Lapset auttoivat kastelussa. Jokaiselle istuttettiiin oma puu ja loppukesästä saivat sitten jokainen marjapensaankin. 

Elokuu/Augusti...

Kasvihuone villiintyi jo viidakoksi ennenkuin opin pitämään tomaatintaimet kurissa. Kurkku kasvoi myös hullun lailla ja lapset olivat ikionnellisia pikkukurkuista. Rukola salaatti, pinaatti ja eri puolilla kukkapenkeissä kasvavat yrtit oli minun Onnellisuuden lähde. Kesken ruuan laitoin sanoin lapsille "Olkaa nyt pikku hetki kiltistä, äiti käväsee ulkona"... ja sakset kädet kiiruhdin hakemaan vähän persiljaa, oreganoa, timjamia, basilikaa. Ensi keväänä pitää perustaa oikea keittiöpuutarha (kiitos kaikista hyvistä vinkeistä, antakaa tulla??!)

Syyskuu/September... 

Ja kesä vain jatkui ja pihalla kukkivat kukat (Dahliat, asterit, lupiinit, syysleimut...) Mieletöntä, tämä alkoi jo yhdessä kesässä näyttää puutarhalta. Syyskuun alussa pidin pihakutsut ystävien kanssa,  www.pihakutsut.fi 

 suosittelen! Meillä oli aivan huippu esittelijä joka kertoi kukista ja pensaista, opasti niiden valinnassa ja istutuksessa kahvittelun ja herkuttelun lomassa.

Lokakuu/ Oktober... 

Tänä vuonna syksy tuntui erinlaiselta, jäähyväisiä rakkaille kasveille. Surulliselta. Mistä nyt ammentaisin iloa ja eheyttävää voimaa, luomista? Aloin selailemaan puutarhablogeja ja löysin aivan ihania puutarhoja. Ja sitten mietin että miksipä en kirjoittaisi jotain itsekin. Tämä tekstin ja kuvien määrä on yllättänyt minut. Mutta kun tämä blogin pitäminen on niin HaUsKaa!!!

Marraskuu/ November....

Lasten kanssa aarteenetsintä retkiä metsään ja pihakoristeiden tekoa. 

Joulukuu/ December...

Elämän raskain ja haastavin vuosi voi olla myös elämän PARAS, rakkauden ja hellyyden täyteisin vuosi. Silloin kun ihminen on epätoivoisen väsynyt ja ote elämään ja voimat ovat katoamassa voi löytää jotain ihan uutta. Ihmettelen ihmisen mieltä. Kiitän että sain käsiini "Betonia ja veden välkettä" kirjan. Olen kiitollinen puutarhaunelmista jotka kantoivat yli epätoivoisten päivien ja olen kiitollinen hennoista versoista jotka kasvoivat ikkunalaudalla antaen iloa ja riemua ja puutarhasta joka puhkesi kukkaan, ja kaikesta rakkaudesta, ilosta, naurusta ja terveistä onnellisista lapsista. Puutarhan hoidolla on eheyttävä voima.

Toivon Sinulle myös onnellisia hetkiä taimien kasvatuksessa, puutarhassasi ja keveitä päiviä, myrskyssä vahvistuvia juuria. Ole onnellinen!