Suklaaminttua ja haudutettua teetä.
Tänä kesänä olen (pakon sanelemana) aloittanut vähemmän uusia puutarha projekteja.
Enemmän olen istuskellut puutarhassa ja nauttinut.
Nämä elokuun lämpimät iltapäivät, rauhoittuminen työpäivän jälkeen puutarhassa, ovat olleet ihmeellisiä. Aurinko lämmittää. Tuulee. Viiruhelpi kahisee ruukuissaan.
Lapset nauttivat pihaleikeistä.
Juon teetä ja ehdin katsella kaikkea kaunista.
Huomaan että minulta on aiemmin puuttunut taitoa istua ja nauttia - vaan.
Tätä voisin opetella enemmän.
Yllättäviä installaatiota!
Pieni siili on vuosien mittaan löytynyt milloin mistäkin puskasta.
Nyt sille oli tarjoiltu marjoja.
Hämähäkkikukkia.
Kyllä vain, ne hennot taimet selvisivät nyt kesän lopulla kukkaan,
vaikka olin jo nämä esikasvatukset unohtanut kesän tiimellyksessä!
Tästä maanpeitekasvista - maksaruohosta on tullut suosikkini.
Kukissa on kaunis väri. Se kasvaa pitsimäisesti, hentona. Lehdissä on hopeanharmaata.
Tietoisia pysähdyksiä ja onnenhetkiä jokaiselle tähän viikkoon!
Kaunista <3 Hetken jo luulin tota siiliä aidoksi :) Nautinnollisia puutarhahetkiä!
VastaaPoistaTuollaisia hetkiä ja oivalluksia on hyvä aina silloin tällöin muistutella. Rauhoittumisen taito se vasta taito onkin! Huikean kauniilta näyttää piha!
VastaaPoistaNiinpä, puutarhasta pitää myös nauttia, pitääpä muistuttaa itseänikin tuosta ! Turkestaninmaksaruoho kuuluu myös mun suosikkeihini, ja lehdistön värikin on ihana, ja kukkii pitkään.
VastaaPoistaTodella kaunista katseltavaa.
VastaaPoistaSitä huomaa joka kerta jotain uutta ja jännittävää kunhan vaan vähä istuu ja ketselee <3
VastaaPoistaJuuri niin, puutarhasta pitää osata myös nauttia! Kivoja istumis/levähdys paikkoja voi asetella eri puolille puutarhaa, niin maisema näyttää aina erilaiselta:)
VastaaPoistaKaroliina, kiitti kommentistasi blogissani. Vastaan sulle tähän siitä enkelipasuunasta.
VastaaPoistaTilasin sen Viherpeukaloilta keväällä, siellä ol tarjolla kolmea eri väriä, valkoinen, vaaleankeltainen ja tuo vaaleanpunainen ( jos se nyt on sen värinen). Hyvin on kasvantu koko kesä ja antoi odotuttaa pitkään kukkanuppujaan, taisin laittaa liikaa kanankakkaa ruukkuun, mihin sen istutin. Se on oikea juoppo, kesällä joutuu kastelemaan melkein joka päivä ja jos on ihan paahteisella paikalla, niin melkein aamuin illoin. On mulla ollut aiemminkin tuota, valkoisena ja se tuoksuu tosi ihanalle. Silloin kun asuin omakotitalossa talvetin sen varastossa viileässä, mutta onpa jotkun siirtäneet pasuunansa sisällekin. Mä vaan mietin, että mihinköhän laittaisi tuon, kun se on niin valtava..mutta taidan pilkkoa sen pieniksi ja ottaa siitä oksantynkää jonkin, haluatko siitä pistokkaan? Olen kuullut että se lähtee hyvin kasvamaan myös ns.runkopistokkaasta. Voisihan sitä kokeilla.?
VAu! Kiitos tarjouksesta Tuija. Mielellään kyllä kokeilisin sitä pistokasta. Kiitos paljon!
VastaaPoistaMinäpä laittelen osoitetietoja s-postiisi.
Olisi kyllä kiva saada Pasuunankukka. Se on niin kaunis!
Ja kiitos kaikille muillekkin ajatuksista ja kommenteista. Niitä on niin mukava lukea.
Korianteri, niinpä, istahtamalla sitä huomaa sellaista mitä ei muuten kun puolijuoksia juoksee tuolla pihalla (kaksoset ovat vähän laajentaneet reviiriään tien päähän missä on isommilla lapsillla kivat leikit, konkkaa ja hippaa, karkaavat pikku-ukkelit sinne koko ajan)....
Maarit, aamu-auringolle ja ilta-auringolle olen sistustanut puutarhaan omat paikat. Voisi niitä istahtamis ja rauhoittumispaikkoja olla enemmänkin... Hyvä vinkki!
Aurinkoista viikonloppua, K
Minä taasen olen oppinut tuon istumisen taidon aika hyvin, siirryn puutarhassa tuolilta toiselle. Mukana puutarhalehti ja jotain juomista;)
VastaaPoistaPioni, ihana kuulla! Meillä muilla on siis opittavaa sinusta <3
VastaaPoistaSuunittelen jo uuteen puutarhaan istumapaikkoja, hiljaisuuden (!!!) puutarhaa ja "huoneita"... Ehkä opin itsekin löytämään enemmän istumahetkiä jatkossa...
Sitä ennen toki pitää saada se vehreys alulleen =)