sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Sadonkorjuuaikaa... Skördetid...



Potagerin on antanut jo ihka ensimmäisenä kesänä runsaan sadon, porkkanaa on tavallista, violettia, valkoista ja pallomaista. Lapset (ja naapurien lapset) ovat ahkeria sadonkorjaajia. Tässä meidän pikkupojat keräävät porkkanoita nakkikeittoon perhepäivähoitajan opastuksella heti aamutuimaan (en ollut vielä ehtinyt töihin ja kipasin äkkiä ottamaan kuvat).


Vi har fått riklig skörd redan första sommaren från vårat potager (blommor och ätbart i mix). Morötter (fröerna från Nordiska Trädgårdsmässan) finns både vanliga, lila och småa runda. Alla smakar lika gott. Här är våra pojkar ute tidigt på morgonen med dagmamman för att skörda morötter till dagens korvsoppa.


Osa porkkanoista näyttää menevät pikkusuihin melko multasina. Osa tuodaan sisälle.
En del av morotterna verkar mumsas ute med väldigt mycket jord, en del tar vi in.


Herkkuja synttäripöytään dipattavaksi. Gott med dipp.


Tämä on ollut työntäyteinen syksy. Aloitin tavallaan raksa-vuoden jälkeen uudet (vanhat) työt ja opittavaa ja haasteita riittää. Kouluunlähtijöitä meillä on jo kolme, iltaisin läksyt ja lasten harrastukset vievät aikaa niin että muu jää vähemmälle. Edelleen riittää rakentamistakin (pääasiassa ulkona). Ja elämä pysähtyi hetkeksi kun Rakas ja meille kaikille niin läheinen mummi kuoli pitkän sairastelun jälkeen. Puutarha oli mummille rakas harrastus ja hän toi mukanaan minulle (lapsuuden kotiin) raparperit joita yhdessä istutettiin kun oma äiti ei ollut (vielä silloin?) kovin puutarhaihminen.

Mummilla kukoisti myös sisäkukat. Hänen kultaköynnös kiipesi keittiön ikkunalta koko huoneen ympäri. sain jokunen vuosi sitten pistokkaan joka on jo melko tuuhea kukka meilläkin.


Denna höst har varit arbetsam. Jag återvände till mitt gamla jobb, med nya arbestuppgifter och mycket att nytt att lära. Denna höst har vi tre barn som går i skolan, vilket innebär läxläsande och barnens hobbier på kvällstid. Denna höst har vi också drabbats av stor sorg, när vår älskade mormor avled efter att ha varit allvarligt sjuk i många år. Hon var den som lärde mig att plantera rabarber (som barn), hon hade en underbar trädgård fast hon bodde högt uppe i norr. Dessutom var hon enormt bra med växter inne. Jag fick en stickling av hennes Gullranka som numera växer på vår eldstad.

Aurinkoisia syyspäiviä Puutarha Ystäväni! Solsken till era höstdagar mina Trädgårdvänner!

11 kommenttia:

  1. Lämmin osanotto Mummisi poismenon johdosta! Ihanaa kuitenkin, että muistot elävät. Minullakaan ei ole enää mummoja, mutta melkein päivittäin he ovat jollain tavalla mielessä. Heidän tapansa, sanansa ja puutarhainnostuksensa. <3
    Ihanan näköistä satoa teillä ja niistä jää varmasti hauskoja muistoja lapsille. Aika hienoa, että olet saanut perhepäivähoitajan kotiinne, lapsilla on varmasti leppoisampaa.
    Tsemppiä arkeen ja sen pyörteisiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riina. Tiedän että hyvä oli näin, mutta ikävä on silti suuri. Onneksi ehdin olla mummin kanssa todella paljon sen jälkeen kun muutin Suomeen. Paljon on ihania muistoja.
      Porkkanasadosta on todella nautittu :) Ja minä iloitsen lasten riemusta ja ihastuksesta. Arki on todellakin niin paljon kevyempää kun on tuttu ja turvallinen hoitaja kotona <3

      Poista
  2. Ihanat porkkanannostajat! Ehkä se multa on sopivassa määrin ihan terveellistä ;-)
    Osanotto Mummisi poismenon johdosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila. JA toivotaan että pienet määrät multaa estää allergiat ja autoimmuunitaudit. En toki tahallani multaa syötä mutta näyttää porkkanat maistuvan multaisenakin...

      Poista
  3. Ensiksi, osanottoni Mummisi poismenon johdosta. Voi miten suloisia porkkananpoimijoita. Elämä on usein tosi hektistä ja voimia kysyvää etenkin pienten lasten vanhemmilla. Iloa ja jaksamista arkeesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunu Vuokko sanoistasi. Toivon ja uskon että tästä syksystä tulee kevyempi, onhan meillä jo raksahommatkin niin hyvällä mallilla että elellään koko perhe saman katon alla...

      Poista
  4. Lämmin osanotto mummin kuoleman johdosta. Hienoa, että sinulla on hänestä monta hyvää muistoa ja myös perinnöksi saatuja pistokkaita hänelle rakkaista kukista.
    Komea porkkanasaalis pojilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riitta. Hassua miten jokin konkreettinen oikea muisto, kuten nuo kukat voivatkin lohduttaa niin paljon..

      Poista
  5. Lämmin osanotto mummisi poismenon johdosta.
    Herkullisia puutarhan antimia ja niiden poimiminen on kivaa touhua lapsille. Eräs asiantuntija sanoi kerran, että nykyisin niin yleiset allergiat saattavat johtua ihmisen vieraantumisesta maasta, kasveista ja eläimistä. Ollaan ikäänkuin liian hygieenisiä.
    Pienten lasten äidin töihin meno on aikamoinen operaatio. Aikaa myöten siihenkin rutinoituu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between..... niin minäkin olen kuullut että lasten elinolot ovat liian steriilejä ja kosketus allergeeneihin yms jää liian vähäiseksi lapsena. Kukaan ei ole allerginen joten ei voi testata siedätyshoitoa mutta jospa jotain hyvää olisi multaisista porkkanoista. En toki ilkeyttäni multaporkkanoita syötä, mutta meinaavat syöd enennkuin ehditään ne pestä...

      Poista
    2. Minä join kuravettä pienenä, kun leikin että se oli kahvia... kunnes isosisko meni kantelemaan asiasta äidille. Ja olen nykyään tosi terve! Ihan selvä syy-seuraus-yhteys ;-)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...