keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Joulukalenteri, luukku 11. Julkalender, lucka 11.

Eilisen mega-bloggauksen jälkeen pyrähdys kesään ja lempi Liljoihin.

Lollypop

Tässäpä kaunottaria kerrakseen. Vaikka eksoottisen värityksen vuoksi voisi kuvitella muuta, nämä eivät todellakaan ole mitään nirppanokkia. Hyvin kasvavat V-vyöhykkeellä. Prismasta tai vastaavasta ostettu sipulit ja esikasvatettu maitotölkeissä, kukkivat jo eka kesänä. Olen turhaan yrittänyt istuttaa liljoja muurattuun altaaseen, eivät ole liljat enää nousseet. Alla vähän opastusta niin ei aina tarvitsi tehdä kaikkea kantapään kautta =)



Tässäpä sitten Liljojen kasvatusohjeita (Kauppilan sivuilta)
Kaikki liljat viihtyvät syvämultaisessa, kuohkeassa, humuspitoisessa ja ravinteikkaassa maassa. Maan tulee olla kosteutta pidättävää, mutta ei märkää, sillä liljansipulit saattavat mädäntyä. Kasvualustaa parannetaan 30-40 cm syvyydeltä esim. kompostimullalla, hiekalla ja kalkilla. Sipulit istutetaan syvään n. 15-20 cm syvyyteen, 15-30 cm välein. Poikkeuksen tekee madonnanlilja (Lilium candidum), joka istutetaan lähelle maan pintaa, n. 8-10 cm syvyyteen.
Parhaiten liljat kukkivat aurinkoisella, valoisalla kasvupaikalla. Paahteisella kasvupaikalla kukinta on runsasta, mutta saattaa jäädä kovin lyhytaikaiseksi. Varjolilja (Lilium martagon) kukkii nimensä mukaisesti hyvin vielä varjoisallakin kasvupaikalla puiden siimeksessä.
Liljojen kukkaloistosta pääsee nauttimaan heinä-elokuussa riippuen kesän sääoloista ja lajikkeista. Liljat talvehtivat yleensä hyvin, kunnon lumipeite on paras talvisuoja liljoillekin. Sen puuttuessa suojaus esim. havuilla tai kuivalla lehtikerroksella varmistaa talvehtimisen. Keväällä liljat lähtevät aikaisin kasvuun. Mikäli keväiset yöhallat uhkaavat, suojaa versojen alut esim. hallaharsolla. Kasvun edistyessä korkeavartiset lajikkeet tuetaan, jotta ne eivät kaadu kovissa tuulissa.
Liljoja vaivaavat joskus kasvitaudit ja tuholaiset. Hyvä tapa on istuttaa liljat perennojen joukkoon. Tällöin mahdollisesti vaurioituneet lehdet kätkeytyvät muun vihreyden sekaan. Viime vuosina etenkin liljakukko-niminen tuholainen on vaivannut liljakasvustoja. Pieni oranssipunainen kovakuoriainen nakertaa hetkessä lehtiin reikiä ja tiputtautuu piiloon maahan jo pienestäkin maan tömähtelystä. Liljakukko kannattaa tuhota heti, ennenkuin se ehtii munimaan lehtien alapinnoille. Torjutaan sopivat esim. Sumi alpha -niminen torjunta-aine. Myös pyretriinipitoiset torjunta-aineet ovat osoittautuneet hyväksi.


Kauneutta myös maljakoihin

Liljat ovat myös upeita ja pitkäikäisiä leikkokukkia. Leikkaa kukkavarsi maljakkoon, kun oksan alin kukka on auennut, mutta muut vielä nupussa. Nuput aukeavat vähitellen maljakossa ja oksa kestää kauniina jopa pari-kolme viikkoa. Leikatessasi ota vartta mukaan mahdollisimman vähän, mutta kuitenkin niin pitkälti, että kukat näyttävät hyvältä maljakossa. Jos varsi katkaistaan aivan kasvin tyvestä, sipuli heikkenee, eikä ehkä enää jaksa kukkia seuraavana kesänä. Maljakkokukat kannattaa leikata aamulla, kun kasvissa on paras nestejännitys.

Mitä suosikkilajeja teillä on?

5 kommenttia:

  1. Multa löytyy muutama, mutta nyt en muista nimeltä kuin Olivian, kauniin valkoisen:)

    VastaaPoista
  2. Kiitos liljojen hyvästä kasvatusohjeesta. Minulla on ihme kyllä liljat viihtyneet ja tulevana kesänä on tarkoitus liljojen penkkiä hieman remontoida.
    Minulla on hassunhauska musta/tumma lilja viihtynyt oikein hyvin.Uudistuneeseen liljapenkkiin on toiveena saada valkoinen lajike.

    VastaaPoista
  3. Liljat ovat kyllä kohtuu helppoja kasvatettavia ja tuoksu on huumaava, jopa niin, että sisälle niitä ei pysty maljakkoon ottamaan. Ulkona niistä kyllä nauttii kun häärää penkin ympärillä.

    VastaaPoista
  4. Hei,
    olen lähettänyt sinulle viestiä gmail.com osoitteeseen jonka minulle annoit, se ei toimi ,olisiko siinä virhe?
    Terveisin Molley

    VastaaPoista
  5. Ihania, voin vain mielessäni muistaa jo tuoksutkin!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...