Kymmenen vuotta Rakkautta - puu. Kärleksförklaring.

Metsäpuutarha. Skogsträdgården.

Sateinen päivä, ei kuitenkaan ihan mikä tahansa päivä. 

Rakkauden merkkipäivä.

Rakastakaa toinen toistanne,
mutta älkää tehkö rakkaudesta kahletta.
Olkoon rakkaus mieluummin aaltoileva meri
teidän sielujenne rantojen välillä.
Täyttäkää toistenne juoma-astiat,
mutta älkää juoko samasta astiasta.
Jakakaa leipänne, mutta älkää syökö samaa leipää.
Laulakaa ja tanssikaa yhdessä ja olkaa iloiset, mutta olkoon
kukin teistä yksin juuri niin kuin luutun kielet ovat yksin,
vaikka ne värisevät samaa sävelmää.
Antakaa sydämenne toisillenne, mutta älkää omistako,
sillä vain Elämä voi sulkea sydämen käteensä.
Ja seiskää yhdessä, mutta älkää liian lähekkäin,
sillä temppelin pylväät seisovat etäällä toisistaan
eivätkä tammi ja sypressi kasva toistensa varjossa.
-Kahlil Gibran-

Päätin istuttaa kymmenenvuotiskihlajaispäivänä Semramännyn metsäpuutarhaan. Siellä se kasvaisi, nyt, kymmeniä vuosia eteenpäin, vielä meidän jälkeenkin. 

Minusta on ihana kun on puita jotka on istutettu jonkin juhlapäivän kunniaksi, tai vaikka lapsille omaksi. Niillä on tarina. Nyt lastemme syntymäpuut jäivät vanhaan kotiin, mutta kunhan mullat tulee tontille niin istutamme uudet.

  Kerrottakoon että metsäpuutarhan maa on kivisempää kuin kuvittelinkaan.
Kaivamiseen meni koko ilta.
Lopulta päädyin  Suomalainen Metsäpuutarhakirja ohjeiden mukaan tekemään syvän kuopan sijasta tekemään laakeamman.

 Tulipahan koristekivetkin sitten omasta takaa... =)

Ajatuksena on että metsäpuutarhassa kasvaisi lähinnä havupuita jolloin se olisi myös talvella vihreä ja tarjoaisi kauniit näkymät olohuoneen suurista ikkunoista.
Lehtipuita ja kukkivia omenapuita yms laitan sitten muualle puutarhaan.

Rakkauden täyttämiä, värikkäitä syyspäiviä teille jokaiselle!
Syyskelien myötä olemme lasten kanssa viihtyneet metsäpuutarhan nuotiopaikalla.
Elämä on niin ihanaa, vaikkakin välillä vähän liian kiireistä...