Tässäpä nyt kuvaa puutarhasta ja talosta. Syksy on tullut ja on saatu katto pään päälle, ikkunat ja lattiatkin lähipäivinä. Melkoinen urakka on takana ja paljon työtä on vielä edessä. Kun käyn tontilla tuntuu ihan epätodelliselta että tuossa rakentuu meille koti ja että oikeasti joskus asutaan tuossa isossa talossa. Ja että kodin ympärille rakentuu puutarha.
Puutarhastahan ei otsikosta huolimatta vielä ole kyse. Kivinen hiekkamaa odottaa multakuormaansa ja lukuisille (tuleville) puille pitäisi suunnitelman mukaan kaivaa kuopat...
Ehkäpä mies nyt heltyy sitten kun nuo ikkunatkin on saatu. Olen niin pyydellyt että saataisiin mullat takapihalle. Saisin puutarhan takaosan alulle ja sitten kun talo on rapattu niin voidaan tehdä sivustat ja etupiha.
Tontin nurkalla kököttää jo yksi pitkäksi huiskahtanut vaahtera jonka löysin alennuksesta (10e) puutarhalta. En voinut vastustaa kiusausta vaikka minulla on myös liuta niitä pienempiä vaahteroita odottamassa istustusta.
Tämä olohuoneen "ikkunakuva" jossa näkyy metsäpuutarha syksyn väreissä antaa voimia työntäyteisiin ja ahkeriin päiviin. Sillä niitähän nämä päivät nyt ovat kun mies rakentaa töiden päätteeksi kotia ja minulla on "yksinhuoltajuus" vilkkaasta katraastani. Toiveissa on että kun puut keväällä taas availevat silmujaan niin saan katsella niitä valmiista kodista.
Enemmän kuin mistään muusta puutarhassani olen onnellinen tuosta metsäpuutarhasta. Tuhannet kiitokset teille kaikille puutarhaystäville jotka olette blogeissanne inspiroineet ja jakaneet vinkkejä metsäpuutarhan perustamiseen. Ja tietysti se kirja Suomalainen metsäpuutarha!
Tällaista näkymää olisimme saaneet odottaa pitkään, jos olisimme menneet kaatamaan kaikki puut. Rakastan ja arvostan niin paljon Suomalaista metsää ja sen rauhoittavaa voimaa. Nyt voin nauttia siitä joka hetki.
PS. Ylimmässä kuvassa vasemmalla näkyy viherhuone, jonne tulee talon suurin ikkuna =)
