Suklaaminttua ja haudutettua teetä.
Tänä kesänä olen (pakon sanelemana) aloittanut vähemmän uusia puutarha projekteja.
Enemmän olen istuskellut puutarhassa ja nauttinut.
Nämä elokuun lämpimät iltapäivät, rauhoittuminen työpäivän jälkeen puutarhassa, ovat olleet ihmeellisiä. Aurinko lämmittää. Tuulee. Viiruhelpi kahisee ruukuissaan.
Lapset nauttivat pihaleikeistä.
Juon teetä ja ehdin katsella kaikkea kaunista.
Huomaan että minulta on aiemmin puuttunut taitoa istua ja nauttia - vaan.
Tätä voisin opetella enemmän.
Yllättäviä installaatiota!
Pieni siili on vuosien mittaan löytynyt milloin mistäkin puskasta.
Nyt sille oli tarjoiltu marjoja.
Hämähäkkikukkia.
Kyllä vain, ne hennot taimet selvisivät nyt kesän lopulla kukkaan,
vaikka olin jo nämä esikasvatukset unohtanut kesän tiimellyksessä!
Tästä maanpeitekasvista - maksaruohosta on tullut suosikkini.
Kukissa on kaunis väri. Se kasvaa pitsimäisesti, hentona. Lehdissä on hopeanharmaata.
Tietoisia pysähdyksiä ja onnenhetkiä jokaiselle tähän viikkoon!
