Kesäpistokkaat! Sommarsticklingar!
Täytyyhän niitä kokeilla. Toissa vuonna otin aroniasta ja hortensiasta talvipistokkaat ja muutama on selvinnyt (pitäisikin siirtää ruukkuun ja viedä mummolan mökille kasvamaan) ja jatkanut kasvuaan jopa talvenkin jälkeen (olivat ihan kukkapenkissä muiden seassa talven).
Nyt olisi aika ottaa kesäpistokkaat ja puutarhakirjoissa ja sekä lehdissä (Katso Allt om Trädgård 9/2013 sekä viherpiha 7/2013) luvataan että kesäpistokkaiden ottaminen ja onnistuminen olisi vielä varmenpaa kuin talvipistokkaiden!
Trädgårds tidningarna (Allt om trädgård 9/2013 och Viherpiha 7/2013) innehåller bra instruktioner hur man tar sommar sticklingar. De lovas att de är lättare att lyckas än med vintersticklingarna. För 1,5år sedan tog jag vintersticklingar från Aronia och Hortensia och lyckades med några.
Viherpiha opastaa:
1. Ota pistokkaat kesäkuussa kukkimattomasta uudesta oksasta.
2. Istuta kaktus/kylvömultaan jossa ei siis ole yhtään lannoitetta. Sekoitin sekaan vermikuliittia jotta kosteus pysyisi sopivana. Lisäksi juurtumista edistävää Neudofixia osaan istutuskuopista jotta näen onko sillä merkitystä?
3. Peitä laatikko muovikannella tai vie kasvihuoneeseen
4. Sumuttele ja jos on isot lehdet ne voi saksilla puolittaa.
Pistokkaita otin seuraavista pensaista:
Marja-aronia (pitkiä oksia, 2-3 lehtiparia)
Mustilan Hortensia
Kuutamo Hortensia
Pensamustikka (nuo kuvassa olevat pienet taimet)
Viinimarjapensaista (niiden sanotaan olevan satavarmoja??)
Kaunokuusamasta
Luise Bugnet ruususta (1 pistokas kokeeksi.Onko jollakulla kokemusta miten ruusupistokkaiden kansa kannattee menetellä?)
Värtön valkoisesta syreenistä
Suklaakirsikasta
Ajattelimpa vain että olen melko rikas jos edes osa tästä kokeilusta onnistuu =)
Sommarsticklingar tas av mjuka nya skott som inte blommar. Från Aronia busken samt vinbärsbusken tog jag längre skott, (flera bladpar som jag tog bort) och planterade i en kruka med såjord (ingen näring alltså). Blandade lite vermikulit för att jorden ska bättre hålla fukt och testade också Neudofix i planterings gropen -för att gynna rotbildningen.
Från blåbärsbusken tog jag små skott.
Sticklingarna kan antigen hållas i växthuset eller under en plastkupa. Allt om Trädgård instruktioner säger dock inget om detta. Om man håller jorden fuktig borde det räcka?
Juurien kehittymiseen kuluu eri aika, eri pensaiden pistokkailla. Kuusamalla vain noin kuukausi?
Mielenkiintoista seurattavaa ja todellista PUUTARHA ILOA!
Hur lång tid det tar att bilda rötter beror på busken. För try är det ca 1 månad?
Mycket intressant att följa vad som händer, riktig TRÄDGÅRDS GLÄDJE!
Käypä lukemassa pistokas opissa postaustani. Erään pistokasammattilaisen vinkkejä.
VastaaPoistaKiitos vinkistä!
PoistaTuo multajuttu taitaa olla oleellinen tekijä onnistumisen kannalta =)
Tuo on kyllä antoisaa ja mielenkiintoista puuhattavaa. Oon katsellut naapurin laikkukirjokanukkaa sillä silmällä, että saisinkohan siitä muutaman pistokkaan alun kokeiluun :)
VastaaPoistaPuutarhailoa ja juhannusta !
Jos onnistuu niin puutarhailo kyllä moninkertaistuu =)
VastaaPoistaHyvä idea Pivi, jatkossa voi kokeilla muillakin kun oman puutarhan pensailla. Nyt tietysti toivon että saisin jotain uudelle tontille mukaan viemistä...Pistokkailla olisi pari vuotta aikaa kasvaa rauhassa...
Kaukaa viisasta!
VastaaPoistaHauska seurata, miten noille käy. Olen kokeillut vaan talvipistokkailla lumihangessa. Ainakin ne onnistuivat. Suurin vaara on kuivuminen. On muistettava pitää kosteana.
Viime kesänä laitoin unkarinsyreenistä pistokkaita ihan tavalliseen puutarhamultaan, joka on ns. metsänpohjaa eli aika turvepitoista. Hyvin siinä lähti pistokas juurtumaan. Muutama viikko sitten laitoin vähän reilummin pistokkaita, samanlaiseen multaan. Nyt jännätään miten niiden käy!
VastaaPoistaTätähän pitää kokeilla myös! Ajattelinkin juuri haluavani lisää hortensioita ja ehkä myös valkoista leimukukkaa. Taidankin ottaa sekatöörit käteen ja lähteä lisäyshommiin.
VastaaPoista