Saila Roution kirja "Oman pihan suunnittelu" on ihan mainio kirja vaikka puutarha olisi jo aikanaan suunniteltu... Ja luulisin että kukaan puutarha ihminen ei ole vielä omaa puutarhaansa saanut valmiiksi. Suosittelen!
Ensin ajattelin kirjoittaa puutarhavihkoon parhaita ajatuksia muistiin, mutta sitten päädyin tekemään muistiinpanoni tänne. Jos niistä on jollekulle muullekkin hyötyä ja iloa ja lisää tietoa saa tietysti kun hankkii tuon kirjan itselleen tai kirjastosta!
Luku 12 "Tee se itse- ilmasto" kertoo että parantamalla puutarhan mikro- eli pien-ilmastoa on mahdollista muuttaa kasvuvyöhykettä paremmaksi. Tervetullutta tänne V-vyöhykkeelle!
Puutarhan kasvyvyöhykettä nostavat 1-2 pykälää seuraavat asiat:
Suuren vesistön läheisyys
Etelärinne
Tuulensuoja
Lämpöä keräävät materiaalit (pihakiveykset, muurit jne.)
Suurissa kaupungeissa liikenne, kiven ja betonin määrä nostaa kasvuvyöhykettä
Varjoisat nurkat, viima, tuuli laskevat pienilmastoa huonommaksi.
Miten sitten pienilmastoa parannetaan?
1.Maalaji -savi on kylmää ja kasvit palelevat: maalajia parannetaan. Pohjoispihaa voidaan parantaa tekemällä siitä hiekkapitoisemman ja etelärinnettä pyritään saamaan muhevammaksi ettei se kuivuisi niin nopeasti.
2. Hiekka ja kivi lämmittää. Esim soraa voi levittää kasvien juurelle.
3. Ota selvää miten tontilla tuulee: Suomessa yleensä lounaasta. Tuulen pysäyttää parhaiten tiheät pensaat. Seinät ja muurit saavat vaan aikaan tuulipyörteitä. Tuulen pysäyttävä kasvusto rakennetaan niin että tuulen tulosuuntaan istutetaan ensin matalampia pensaita ja heti viereen korkeampia puita. Näin tuuli pyyhältää pensaista ylöspäin ja kohtaa vielä puut ja kohoaa sitten taivaan tuuliin ohittaen pihan!
4. Kuistille/Terassille rakenennetaan köynnöskasvien avulla "vihreitä verhoja" jotka pysäyttvät tuulen (ja kuumuuden) ja saavat aikaan mielyttävän oleskelualueen.
5. Kiviset pihakäytävät varaavat lämpöä.
6. Kukkapenkkiin asetellaan isoja kiviä tai kivisiä taideteoksia jotka keräävät päivällä lämpöä ja yöllä jakavat sitä ympärilleen.
7.Kukkapenkit reunustetaan pienellä muurilla....
 |
| Kuva: Kekkilä |
tai vielä parempaa..
8. Arat ja ei niin hyvin pohjoisilla vyöhykkeillä pärjäävät kasvit istutetaan kivisiin/muurattuihin kohopenkkeihin. Tämä jäänyt Sailan kirjasta pois mutta ne jotka ovat katselleet "Trädgårds Toppen" ohjelmaa ovat nähneet puutarhoja joissa näillä samoilla asioilla on voitu saada aikaan "vyöhykkeiden rikkojia".
 |
| Kuva: Kekkilä |
Mun keskeneräinen ruusutarha onkin juuri tuollainen kohopenkki, reunustettu kivillä ja vanhoilla kattotiilillä. Sinne muuttaa asumaan vähän arempiakin ruusuja, toivottavasti menestyvät. Ainakin viime kesänä istutetuista neilikkaruusussa näkyy silmuja.
VastaaPoistaTämä olikin mielenkiintoinen päivitys ja täytynee hommata tuo kirjakin! Jotenkin sitä on vain lannistunut että pohoisrinteessä asutaan tuulineen kaikkineen, mutta jotain positiivisia asioita on jo tehtykin ja niiden vaikutukset alkavat tuntua! En muistanutkaan että kivillä ja hiekallahan on tosiaan lämpöäkin varaava vaikutus, samoin on ohjailtu tuulia köynnöksillä ja ritillöillä.
VastaaPoistaTerhi, kannattee hankkia kirja! Siinä oli uusia asioita joita en ole muissa kirjoissa huomannut.
VastaaPoistaPioni, onnea matkaan, kuulostaa että noilla ohjeilla saat ruusut kukoistamaan... Täällä pohjoisessa on kaikki keinot sallittuja. Mikä se onkin ettei voi tyytyä vain oman vyöhykkeen kasveihin???
Minulla kyseinen kirja jo onkin ja täytyypä kaivaa se esille ja lukea muistin virkistämiseksi.
VastaaPoistaMinä omistan kans tämän kyseisen kirjan ja olen kyllä tykännyt siitä kovasti:)
VastaaPoistaMielenkiintoinen postaus ! Meilläkin on kivimuurista rakennetut 'kukkapenkit'. Niissä on kaikki kasvit viihtyneet hyvin, luumut ja päärynä mukaanlukien. Tuosta sainkin ajatuksen, josko aprikoosipuukin pärjäisi altaassa. Olen miettinyt mihin sen uskaltaisi istuttaa. Kiitos vinkistä !
VastaaPoistaMeilläkin täällä V-vyöhykkeellä on saatu menestymään paljon I-III vyöhykkeiden lajeja, juurikin suotuisan pienilmaston takia. Tonttimme on noin kilometrin päässä merenrannasta, joten meri tasaa lämpötiloja, mutta tiheä metsä estää voimmakkaimmat ja kylmimmät merituulet. Lisäksi tonttimme on etelään viettävän kukkulan päällä ja sen vuoksi pihamme on todella lämmin, jopa liian lämmin, sillä nurmikko kärsii aina paahteisimmilla paikoilla. Maalaji on myös hyvää hiekkaista multamaata ja pihassamme on paljon kivielementtejä. Esimerkiksi luumut, kirsikat, jaloruusut, alppiruusut ja erikoisemmat havut pärjäävät loistavasti ilman talvisuojauksia. Haaveissa olisi vielä kokeilla päärynöiden ja hevoskastanjan sekä erilaisten jalojen lehtipuiden menestymistä
VastaaPoista